Nyt sitä sitten ollaan rouva. :) On tullu oltua jo muutama päivä. Meille se ei nyt niin suurta muutosta tuonut, yhdessä kun ollaan asuttu jo useampi vuosi. Mutta itellä on ollu vähä opettelemista uuden sukunimen kanssa, onneksi sitä nyt ei suuremmin oo tarttenu vielä käyttää. :D Sormus on sormessa, se on ihana, juuri se mitä halusinki. :) Nyt sitten avioelämä on tosiaan aloitettu ja ainaki vielä hyvin rauhallisissa tunnelmissa. Ei oo ollu kyllä mitään, hyvin seesteistä ja nii. :) Tuntuu mukavalle.
Ite juhla meni aivan nappiin. Ennen kirkkoa jännitti, ja puku ahdistí matkalla kirkkoon, enoni luulikin että oksennan sinne jonnekki laatikkoon tai mikä lie olikaan. Ja varmisti vielä kirkon pihalla että oksensikko nää, tuumasin sille että no en, miten nii.:D Olin kuulemma näyttäny huonovointiselta, en mää ite kyllä tuntenu sillain semmosta huonoa oloa, ahdisti vaan se puku, oisko ollu sit liian tiukalla. Olo kuitenki helpotti kun pääsi ulos seisomaan, vaikka ilma olikin aivan älyttömän tukala ja ilma ihan oikeasti seisoi. Siitä toinen eno sit lähti tulemaan mua vastaan ja lähdettiin sakastiin odottelemaan. Kuvaaja kävi räpsäämässä ekan kuvanki siellä.:) Kirkkoon käveleminen meni ok, eno ja sulho osas hommansa, mulla itellä vaan oli ongelmia hameen kanssa kun alushame rupes tippuun. Mää nii arvasin sen! Koska, me laitettiin eka se puku päälle ja alushame sitte, ja ne laittajat vielä laski sitä hametta, koska se kuulemma muuten painoi, nii siinä vaiheessa jo ajattelin että se ei tule pysymään. Ja eihän se pysynykkään. 3 kertaa jouduin sitä nostaan, viimeisellä kerralla sain nostettua sen nii hyvin että loppupäivän se pysyi sit suht. oikealla kohdalla.
Seurakuntatalolla ruoka maistui ja kaikki oli tyytyväisiä, ainaki toivottavasti.:) Oli kaason puhe ja lauluesityksiä, kakunleikkausta ja morsiusparin tuuletuksia.:D Vettä ripisteli juuri sen aikaa kun oltiin sisällä. Ulkona otettiin sitte kuvia, sen ja sen ja sen kanssa ja sit koko porukan kans ja jnejne... Iltajuhlaan lähdettiin sitte pikkuhiljaa valumaan. Oli tosi hauskaa ja ihanaa.:) Porukka ei hirveässä humalassakaan edes ollut, mitä nyt yksi jouduttiin taluttamaan nukkumaan. Mietin vaan että onneksi se booli oli niin laimeaa. :) Ettei kaikki ollu ihan räkäkännissä. Mutta ilta oli täydellinen, koko päivä oli täydellinen.:) Miten kaikki menikään niin hyvin... :)
