Elokuisten trio

Hei pitkästä aikaa!

En ole pahemmin tänne viime kuukausina kirjoitellut. Se jotenkin jäi.

Meille siis syntyi elokuussa kolmas lapsi. Hän on kolmas elokuinen meidän perheeseen. Meillä on elokuussa enemmänkin noita juhlapyhiä nyt, kun viimeinenkin lapsi päätti tulla elokuussa maailmaan. Tai ei hän päättänyt vaan synnytys itseasiassa käynnistettiin. Kuopus täytti nyt pari päivää sitten 5 kuukautta. Hän on kovin temperamenttinen, mutta samalla iloinen ja kolmen lapsen arjen pyöritys on ollut välillä haastavaa, kun oma jaksaminenkin on ollut kortilla. Tarkoitus olisi kertoilla tänne enemmänkin meidän arjesta, kunhan tässä pystyy ja on aikaa.

Vanhempainvapaa loppuu.

Täällä on ollut nyt pidemmän aikaa vähän hiljaiseloa. Johtuu ihan siitä, että olen keskittynyt nyt päivittelemään instagramin yksityistä ja julkista tiliä, niin aika, jonka olen halunnut tuhlata, on mennyt näihin. Välillä päivittelen päivän aikana paljonkin instagramia, välillä taas vähemmän. En myöskään jaksa alkaa kirjoittelemaan blogia puhelimella, koska se tuntuu todella vaikealta pieneltä ruudulta jne. Mieluummin tulen näin koneelle kirjoittelemaan ja kirjoitan pidemmän pätkän kerralla. Ei ole myöskään ollut oikein mitään ajatusta sinänsä, että olisi halunnut edes kirjoittaa. Nyt tuli kuitenkin sellainen hetki, että haluan jotain tännekin päivitellä.

Olen myös nyt paljon ommellut, joten olen käyttänyt vapaa-aikani ompeluun. Minusta on ihanaa vastapainoa sille, kun tuntuu että aina on jokin ruutu kasvojen edessä tms. Niin ompelussa ei tarvitse vahata ruutua, ei tarvitse välttämättä olla edes ajatus mukana ja saa konkreettisesti kuitenkin jotain aikaiseksi, eikä se ole vain jotain turhanpäivästä uutisten lukemista. Olen ommellut vauvalle ja pojille vaatteita. Myyntiin muutamia tuotteita. Olen tehnyt housuja, paitoja, pipoja, tumppuja, pantoja ja muutamia vaatteita nukelle jne. On ollut jotenkin terapeuttista, kun on saanut tehdä jotain omaa ja mistä tykkää. Itsellänihän ei ole ompelukonetta, vaan otin sen kaveriltani lainaan.

Kesä tulee, se tarkoittaa sitä, että minunkin vanhempainvapaa loppuu. Itse asiassa se loppuu tasan kahden viikon päästä. Hurjaa, miten aika meni näin nopeaa, vaikka alkuun ajattelin että koko vanhempainvapaa on niin kaukainen asia. Nyt se on mennyt. Tuntuu hurjalta ajatella, että kuopus olisi pitänyt laittaa nyt jo hoitoon. Onneksi ei tarvitse. Pidän 5 viikkoa kesälomaa alkuun ja sitten jään pariksi viikoksi hoitovapaalle. Rahallisesti saa nähdä miten pärjää, mutta miehen kanssa jo keskustelimme tämän asian, että mies huolehtii yhteiset laskut nyt ja minä käyn ruokaostoksilla sen mitä pystyy.

Kaikin puolin meillä on elämä rullannut oikein tasaisesti. Pojat kasvaa ja leikkii yhdessä. Ulkoillaan melkeinpä päivittäin, jos sataa kaatamalla vettä koko päivän, niin silloin ei olla käyty. Tosin, eipä nyt vielä viime aikoina ole edes vettä satanut. Huomiseksi lupasi koko päiväksi sadetta, joten taidetaan pitää pelipäivä kotona. Esikoinen on käynyt normaalisti hoidossa 80h/kk. Minusta on hänen edunmukaistaan päästä välillä leikkimään omaikäisten kanssa ja saa siellä kavereiden kanssa muutakin touhuta. 

Olemme miehen kanssa saaneet nyt hyvin kahden keskistä aikaa ja pojat ovat olleet aina hoidossa, mummu on katsonut heitä kotona jne. Välillä on hyvä pitää huolta myös tuosta parisuhteesta ja jotenkin tuntuu, että nyt siitä on erityisen hyvin pidetty huolta, ja se tuntuu mukavalta.

Haaveilin pääseväni nyt toukokuussa ulkomaille, nyt olisi ollut oikeastaan ainoa mahdollisuus taas käydä, ainakaan vuoteen. Mutta passijonot ovat niin pitkät, ettei olisi ollut mitään mahdollisuutta päästä. No, joutuu odottamaan nyt ainakin sinne ensi vuoteen sitten. Rodokselle tekisi mieli päästä. Jospa sitten vuoden päästä. Täytyy alkaa suunnitella matkaa ja huolehtia tuo passi kuntoon aikaisemmin. Syy, miksi en sitä nyt aiemmin hommannut, oli se, ettei vielä ollut niitä vaadittavia todistuksia, että olisi ulkomaille edes päässyt, joten en kokenut tarpeelliseksi hommata myöskään sitä passia. Se ei kuitenkaan ole kuin sen viisi vuotta voimassa.

Näin siis meillä. Katsotaan jaksanko ja kerkeänkö tehdä vielä oman postauksen raskaudesta tälle iltaa.

8kk neuvola

Meillä oli eilen 8 kuukautisneuvola. Ensimmäistä kertaa neuvolassa käydessä ei valitettu vähäisestä painosta, vaan sanottiin vain, että tasaisesti kasvaa. Oli kuitenkin vähän tullut painoa lisää, vaikka tässä on ollut kaikennäköistä. 7kk jälkeen Meillä tuli totaalilakko kiinteiden suhteen. Lakkoa kesti 2 viikkoa. Ei maistunut mikään. Ei itse tehty ruoka, ei kaupan piltti, ei hedelmäsoseet. Ei maistunut naksut, eikä murot, ei maistunut mikään, vaikka olisi saanut itse syödä. Pitää myös muistaa, että olimme viime viikolla kipeänä, niin ei silloinkaan ruoka oikein maistunut.

Ylitettiin myös maaginen 8kg raja, jee. Katsoin, että esikoinen oli kilon painavampi samanikäisenä, mutta oli hän myös pidempi. Mutta... Koska yksikään neuvola ei voi mennä niin, etteikö olisi mitään valittamisen aihetta, niin tämäkään kerta ei ollut poikkeus. Nyt pään ympärys kasvoi liian hitaasti. Vaikka kuopuksen pää on isompi kuin esikoisen saman ikäisenä. Ongelma oli vissiin siinä, että kasvaa liian hitaasti. Minkäpä sille voi, meidän lapset ei vain ole mitään isopäisiä. Kontrolli on 10kk iässä tuon pään osalta. Muuten ei ollut missään mitään ongelmaa ja kaikki oli hyvin.

6kk neuvola

Päästiin vihdoin käymään 6kk neuvolassa viime viikolla. Oletettavasti korona kävi pyörähtämässä myös neuvolassa ja se oli osittain suljettu, joten meidänkin neuvola-aika siirtyi reilulla parilla viikolla. Eipä meillä mitään akuuttia hätää ollut, joten en kokenut tarpeelliseksi saada aikaa aiemmin ja kerkesimme vähän saada vielä painoa lisää, kun itsekin olimme juuri aiemmin sairaana ja kuopukselle ei oikein ruoka maistunut. Pituutta oli tullut vähän vajaa 69cm oli pituutta ja painoa reilu 7700g. Jostakin voi tuntua paino vähäiseltä ja neuvolatätikin sanoo poikaamme hoikaksi, mutta minusta poika ei ole mitenkään erityisen hoikka ja noilla määrillä, mitä hän syö, ei nyt aina kiloa voikaan saada kuukaudessa painoa. Eri asia jos lähtötilanne olisi, että olisi lähtöjään painanut esimerkiksi 4000g. Mutta meidän kotiutuspainommekin oli vajaa 2900g niin minusta tuohon nähden on tullut hyvin painoa. Pyöristettynä n. 800g per kuukausi. Toki on vaihdellut kuukausittain. Nyt kun on saanut kiinteitä, niin painokin on noussut paremmin. Miinuskäyrillä mennään, mutta jotenkin ihmettelen, että eihän nyt voi olla mahdollista että niitä käyriä vahdataan, kun lähtötilanne jo oli miinuskäyrällä. Jos lähtötilanne pitäisi käyrien mukaan olla 3800g niin tuosta puuttui heti alkuun jo kilo... Minusta ne käyrät saisivat tulla sen mukaan, mikä paino on ollut kun on syntynyt ja sen mukaan katsotaan, miten paino kehittyy. Aivan käsittämätöntä että vahdataan vain niitä käyriä. Minusta meidän alle 3kg lapsi ei voi olla samalla viivalla 4kg lapsen kanssa. Niin se vain on.

Yösyötöistä myös puhuttiin. Ei saada kuulemma yösyöttöjä vielä lopettaa, koska lapsi on niin hoikka. Ok. Mutta en myöskään aio häntä ruveta herättelemään öisin jos sattuisikin nukkumaan yöt jossain vaiheessa kokonaan. Kiinteitä kuitenkin menee se 4-5krt päivässä ja ihan sama syökö vai ei syö, maitoa ei siltikään mene enempää. Hyvä kun saadaan edes se 600ml vuorokaudessa täyttymään. Lasta ei voi myöskään ylensyöttää, hänellä tulee kyllä pukluna ylimääräinen ulos, joten sinne vatsaan ei vain mahdu. Piste. Välillä tuntuu aivan käsittämättömältä tämä homma kyllä. Niin ja neuvolatäti oli ihmeissään kun pituuskasvukin on vähän tasoittunut. Siis mitä, sitä oli tullut kuitenkin yli 2 senttiä taas että kuinkahan paljon sitä pituuttakin pitäisi sitten kasvaa. Huoh. No, näillä mennään. Välillä stressaa, mutta sitten kuitenkin yritän olla stressaamatta kun ei sekään mitään auta.

Hiljaiseloa

Olemme täällä jo muutaman viikon eläneet aika varovaisesti. Yritetään nyt välttää tuota koronatartuntaa, ettei jouduttaisi olemaan joulua eristyksissä. Mikään ei olisi niin kamalaa kuin viettää joulu yksin ilman läheisiä. Toki meillä olisi kuitenkin oma perhe. Kauppareissutkin on tehty niin, että minä käyn vain kerran viikossa kaupassa. Jos edes sitäkään. Meidän tai minun tuurilla se korona napsahtaa kuitenkin siltä yhdeltä kauppareissulta. No, en aio käydä enää kuin huomenna kaupassa ja sen jälkeen saa mies huolehtia kauppareissut jos tarvitsee. Me ei edelleenkään koronaa pelätä, se tulee jos tulee kun näyttää kaikki jossain vaiheessa kiertävän. Kaupunkiin ja kirppareille en ole nyt kuitenkaan tietoisesti lähtenyt, etten turhaa altista itseäni.

Keskiviikkona lähdetään mummulaa kohti. Aatonaattona menemme käymään isopapan luona kylässä, en edes muista milloin olen viimeksi siellä käynyt niin joulun kynnyksellä. Varmaan silloin, kun iskä on ollut vielä elossa. Tarkoituksena on olla aaton vastainen yö äidin luona esikoisen kanssa. Esikoinen aikoi aiemman yön olla yksin. Äidillä on sen verran pieni asunto, että kahden pojan kanssa tahtoo tulla jo vähän ahdasta kun pitäisi matkasänky kantaa sisälle jne. Kunhan nyt selvittäisiin kunnialla ensi viikkoon asti. Ja selviäähän sitä kun vähän katsoo, ettei kuljeskele missä sattuu.

Miehellä oli pikkujoulut eilen, mutta tietääkseni pikkujouluissa ei ollut muita kun työporukka sillä hetkellä. Olivat käyneet radalla ajelemassa ja syömässä ja saunassa. Me myös kävimme kaverin luona eilen ja yksi kaveri kävi kummipoikani kanssa sunnuntaina, heillä on ollut vähän flunssaa ja korvatulehduskierrettä, mutta olisi kai tuo jo meihin tarttunut jos olisi ollut tullakseen. Seitsemän yön päästä on joulu. En malta odottaa.

Kiinteät on aloitettu ja ensimmäinen hammas puhjennut.

Meillä tosiaan tuli sunnuntaina 4kk täyteen ja aloiteltiin myös kiinteät. Tästä olikin puhetta jo 3kk neuvolassa, että halutaan aloittaa maistelu ja vielä 4kk neuvolassa tarkistin, että tämä on ok. Aloiteltiin kiinteiden maistelu bataatilla. Tämä siksi, koska bataatti on ainakin omasta mielestä miedon makuinen, eikä ehkä aiheuta vatsavaivoja niin paljon, kuin esimerkiksi peruna. Olemme maistelleet yhtä makua kerran päivässä aina kolmen päivän ajan ja sen jälkeen vaihdettu uuteen makuun. Toisena maisteltiin porkkanaa ja tänään aloitettiin kesäkurpitsan maistelu. Alkuun kesäkurpitsan maku ei vissiin ollut kovin mieluinen, mutta söi lopulta hyvällä ruokahalulla kaiken. Näyttäisi kuitenkin siltä, että kesäkurpitsa aiheuttaa jonkin verran vatsakipuja. Olen höyryttänyt kaikki niin, että olen laittanut vettä kattilaan, siivilän kattilan päälle ja siihen kasvikset ja sitten kansi päälle, niin ei tarvitse erikseen höyrytyskattilaa.

Seuraavaksi olisi tarkoitus tehdä luumua ja palsternakkaa. Hedelmät jätetään suosiolla myöhemmälle, koska ne on sen verran maikeita, ettei välttämättä kasvikset ja muut kelpaakaan enää hedelmien jälkeen. Olen tehnyt soseet itse ja aion tehdäkin mahdollisimman paljon kun näyttää maistuvan. En tiedä miksi en kovin mielellään osta kaupasta valmiita purkkeja. Ainahan se tietenkin parempi on kun tekee itse.

Pojalle puhkesi myös ensimmäinen hammas nyt joulukuun alussa. Katsoin esikoisen vauvakirjasta, niin hänelle oli tullut ensimmäinen hammas vasta tammikuun lopussa. Kuopus on siis ainakin nopeampi hampaiden tekijä. Johan nuo ikenet kutisivatkin niin mahdottomasti. Muutamassa päivässä nousi molemmat alaetuhampaat oikein kuultamaan ikenen läpi ja nyt odotellaan, milloin puhkeaa toinenkin. Tuossa kerkesi olla muutama rauhallinen päivä, ettei kutissut, mutta nyt ruvennut taas kutisemaan. Ikenet ovat olleet aivan turvoksissa ja kipeät. Kaikki lelut on taas syöty. Molemmat posket ovat myös helottaneet ihan punaisina kun on hampaita tehnyt. Tänään on myös ruoka maistunut huonosti. Täytyy miettiä, pitääkö antaa särkylääkettä kun selvästi vaivaa...

Tällaisia kuulumisia tänne näin joulua odotellessa.

Töihinpaluu

Soittelin viime viikolla pitkästä aikaa työmaalle. On ollut tarkoitus käydä siellä, mutta kun tilanne on tämä, niin ei ole viitsinyt sinne asti lähteä. On vielä mietinnässä se, mihin aikaan kesästä olen palaamassa takaisin töihin. Kävimme kuitenkin vähän läpi asioita, että saa vähän osviittaa, miten kannattaa lomat ym. pitää.

Soittelin ensin pomolle ja mietittiin sitä töiden aloitusta. Tarkoituksena ei ole palata heti töihin täysiaikaisena, vaan haluan aloittaa vähän kevyemmin. Sovittiin että sopimusta jatketaan 100%, josta sitten anon 50% ja aloitan sillä työt, lopun ajan olen osittaisella hoitovapaalla. Tämä kuulosti minulle todella hyvältä, sillä kuitenkin pärjätään, eikä kuopuksen tarvitse olla niin paljon hoidossa, onhan hän vasta niin pieni vielä ensi kesänä. Jos nyt suoraan vaihtaisin työpaikkaa, niin tuskin saisin aloittaa puolikkaalla jne. vaan joutuisin täysipäiväisesti töihin. Päivätyö on haaveissa, mutta saa nähdä löytyykö sopivaa mistään.

Osastohoitajan kanssa sovittiin lomista, pidän ainakin pitämättömät 13 päivää heti vanhempainvapaan jälkeen ja hän katsoi, että mahdollisesti voisin olla juhannukseen asti lomalla. Näiden kanssa ei onneksi vielä mikään kiire ole päättää, miten tekee, mutta tarkoitus olisi tosiaan saada mahdollisimman hyvin ajoitettua työt ja lomat, ettei lasten tarvitsisi olla niin paljon kesällä hoidossa. Haluaisin suunnitella jo ensi kesää muutenkin, mutta minulla on niinkin pieni ongelma, etten ole saanut kalenteria! Olen aina tilannut tehyn kalenterin ja tilasin nytkin, mutta sitä ei ole tullut, pyysin uutta, mutta sitäkään ei ole vielä tullut, saa nähdä tuleeko koko kalenteria. Täytyy varmaan lähteä ostamaan kaupasta kalenteri, niin saa ruveta suunnittelemaan ensi vuotta.

Käyn nyt kuitenkin joulun aikaan muualla tekemässä pari vuoroa niin saa vähän taskurahaa kun ei tuo vanhempainraha kovin päätä huimaa. En ole muuten vielä sunnuntaisin ollut töissä kun ei ole ollut tarvetta niissä paikoissa, mihin olen ilmoittanut, että voin töitä tehdä. Ihan kiva päästä vähän töihin vaikka se onkin jouluna. Mutta tässä tapauksessa ihan mielellään otan vähän rahaa ja saan minä joulua kuitenkin viettää perheen kanssa myös.