Suru on läsnä

 Hei.

En ole vähään aikaan kirjoitellut. Se on tuntunut viime aikoina vähintäänkin turhalta kun ei se näitä oloja kuitenkaan pois vie. Turhautuneisuus, malttamattomuus, kyynisyys, siinäpä muutamia tunnetiloja tällä hetkellä.

Ja toisaalta taas, tuntuu myös turhalta vatvoa samoja asioita, päivästä, viikosta, kuukaudesta toiseen. En ole käynyt nyt edes juttelemassa missään. Se viimeisin keskusteluaika peruuntui minusta riippumattomista syistä, eikä sieltä ole sen jälkeen kuulunut mitään. Olen sitä mieltä että se ei ole minun tehtäväni huolehtia uutta aikaa, koska minä en sitä aikaa perunut. Silloin kun jouduin itse perumaan, niin kyselin uutta aikaa.

Tänään on vuosi siitä kun todettiin meidän pienen kuolleen. Tämä mennyt vuosi tuntuu samaan aikaan ikuisuudelta ja samaan aikaan tämä on kuitenkin mennyt äkkiä. Vuoteen on mahtunut niin paljon kaikkea, ettei voi edes muistaa. Lääkärin sanat kaikuu kuitenkin vielä mielessäni hyvin eläväisesti. "Positiivistahan tässä on se että tulet kuitenkin raskaaksi." Tuo lause jäi elämään päähäni koko vuodeksi ja välillä mietin tätä lausetta ja tunnen jopa raivoa kyseistä lääkäriä kohtaan. Ihan niin kuin se olisi jotain ivaa tällä hetkellä. Mitä tapahtui? No, en ole tullut vuoteen raskaaksi. Kehoni ei toimi, jokin on vialla. Tuo lause kummittelee päässäni aina aika ajoin ja saa aikaan hyvin negatiivisia tunteita.

Tämä jatkuva odottelu on todella raastavaa, se syö ihmistä sisältä. Jotenki tuntui hyvältä että syksyllä pääsi lääkärille ja katsotaan mitä tehdään. Saatiin se aika sinne naisten polille, joka tosin on vasta tammikuussa... Ja taas odottelua, odottelua, odottelua. Johan tässä on vuosi odoteltu. Ihan paskaa jos suoraan sanon. Näin jälkikäteen ajateltuna tuo kyseinen käynti oli ihan turha ja olisi pitänyt saada se lähete jo aiemmin että olisi heti vuoden päästä päässyt polille. Sekin on kallista, joten saa nähdä saadaanko haudata viimeisetkin toiveet toisen lapsen saamisesta.

Ois vaan niin kiva tietää että mikä tässä nyt mättää. Ja se, että jos joku hoidettava syy löytyy, esimerkiksi ettei ovulaatiota tapahdu, niin tätä on odotettu perhana se yli vuosi! Jos olisi aiemmin tutkittu niin olisi saanut apua, eikä olisi tarvinnut välttämättä odotella tätä vuotta. Jos näin sattuu käymään että sieltä joku todellinen syy löytyy, niin aion kyllä mainita asiasta että ois v*ttu voinu pikkusen aikasemmin tutkia. Sitte vaan sanotaan että olisit menny yksityiselle. Julkisella odotetaan se vuosi.

Elämä on.