sunnuntai 30. tammikuuta 2022

Hiljaiseloa

Täällä on vietetty hiljaiseloa. Tai siis ihan normaalia arkea olemme viettäneet, mutta ei ole vain ollut aikaa kirjoitella blogia ja taas toisaalta, ei ole myöskään ollut sellaista fiilistä, että olisi jaksanut kirjoitella. En hirveästi tykkää kirjoitella silloin, jos se tuntuu todella vaikealta.

Lasten kanssa on touhuiltu ja aika pitkälle se arki heidän ympärillään pyörii. Nyt esikoinen on sairaana, joten on häntäkin pitänyt hoitaa. Ei, meillä ei ole koronaa, ihan tavallinen nuhakuume vain.

Olen seuraillut ehkä vähän vähemmän nyt tuota maailman ja suomen menoa, mutta sen verran on pitänyt pitää itsensä ajan tasalla, että helmikuun alusta se rokotepakko tulee sitten hoitohenkilöstölle. Harmi. Itsehän en ole ottanut kuin yhden rokotteen ja tuskin tulen loppuja edes ottamaan, tällä hetkellä ainakin meidän työpaikalla vaaditaan kolme rokotetta, joten ei tarvitse heidän odotella että töihin tulisin. Jännä, että tätä rokoteasiaakin on tarkoitus tarkastella ymmärtääkseni uudelleen ensi viikon aikana, nythän se väliaikainen laki on vuoden loppuun asti voimassa. En ymmärrä, miksi näitä päätöksiä pitää tehdä niin vauhdilla, koska en henkilökohtaisesti usko siihen, että hoitohenkilöstön pakkorokotukset hillitsevät koronaa millään tavalla. Vai pitäisikö meidän olla esimerkkinä? Laitatuttaa itseemme ties mitä mömmöjä, joista ei ole vielä juurikaan tietoa, mitä voi aiheuttaa tulevaisuudessa. Aivan sama onko hoitohenkilöstöä vai ei, rokote pitäisi olla vapaaehtoinen, varsinkin, jos niitä pitää ruveta ottamaan joka 4 kuukausi kun teho huononee. Aivan käsittämätöntä touhua taas. Toivottavasti rokotteet eivät ole enää pakollisia kun on palattava töihin. Jos ovat, en tiedä mitä sitä sitten...

Jäämme odottelemaan.

sunnuntai 2. tammikuuta 2022

Uusi vuosi

Uusi vuosi alkoi meillä hiljalleen. Otimme uutta vuotta vastaan isomummulassa ja mummulassa. Söimme hyvää ruokaa ja läheisten kanssa pelailimme ja saunoimme. Kuopus ei vielä käänny, mutta hän kovasti kuitenkin mummulassa liikkui viltiltä pois ja jopa todella nopeaa. Kysyinkin anopilta, että onko kuopusta siirretty, kun saunaan lähtiessä hän oli aivan toisinpäin viltillä. Eivät olleet siirtäneet ja iltapalaa syödessä huomasin kun kuopus oli lähtenyt viltiltä vaeltelemaan ja oli matolla menossa hyvää vauhtia ja ottanut Pentikin pupunkin mukaan. Mihin lie oli menossa.

Jumiuduin kiinni anoppilan kujatien pätkällä, kun roska-auto oli käynyt taas tallaamassa tien niin pehmeäksi, ettei siitä päässyt. Tai pääsi, mutta jäin varmaan ainakin 5 kertaa kiinni tielle ja saattoi yhtäkkiä yrittää vetäistä ojaan, vaikka vauhtia ei ollut kuin ihan mateluvauhdin verran. Oli tarkoitus että olisin käynyt juhlistamassa vähän uutta vuotta, mutta en uskaltanut lähteä autolla enää, kun olisin kuitenkin jäänyt kiinni uudestaan sinne tielle. Molemmat pojat jaksoivat valvoa uuden vuoden aattona vähän pidempään ja näkivät raketteja.

Miehellä ollut nyt tämä väliviikko lomaa ja huomenna takaisin töihin. Tosin on hän kyllä loman aikana käynyt kahdesti työmaalla, että eipä se pelkkää lomailua ole ollut. Tästä se arki lähtee taas liikenteeseen. Keskiviikkona on 5kk neuvola.