Arki rullaa lähinnä töiden ympärillä taas, tai ainakin siltä tuntuu.
Tällä viikolla kolme viikkoa takana työnkiertoa toiselle teho-osastolle. On ollut kyllä niin mun juttu. Sanoinkin parille työkaverille, että tällä hetkellä ei ole yhtään ikävä omalle osastolle. Sitä mitenkään vähättelemättä, mutta se oli jo alussa selvää, että se oman mielenkiinnon potilasryhmä on siellä toisella teholla ja nyt kun on päässyt heitä hoitamaan, niin on vaan vahvistanut tätä ajatusta että heitä haluan hoitaa. Tottakai tiedän että jossain vaiheessa on palattava takaisin omalle osastolle, mutta aion kyllä sanoa että voin todellakin olla töissä myös toisella osastolla. Jotenkin tuntuu hassulta ajatella näitä asioita tällä hetkellä koska...
Olen menossa ylihuomenna työhaastatteluun tänne omalle paikkakunnalle. En ole varma, olenko valmis luopumaan tuosta tehohoidon paikasta, mutta tämä työpaikka, mihin olen menossa haastatteluun, olisi vakituinen paikka, lähempänä kotia eli lyhyempi työmatka jne. Tähän elämäntilanteeseen olisi hyvä jos saisi työpaikan lähempää mutta mutta... Ehkä osaa paremmin tehdä jotain päätöksiä sitten kun on siellä haastattelussa käynyt. Eihän siinä mitään menetä, vaikka käykin haastattelussa. Harmi vain kun sekin olisi kolmivuorotyötä että niistä yövuoroista ei ainakaan vielä pääsisi eroon. Palkka olisi todennäköisesti huonompi, toki työ tehoon verrattuna varmasti helpompaa mutta työmäärä voi olla isompi. Ja tietenkin täytyy kysyä myös sitä että mitä kyseinen työpaikka on mieltä siitä osittaisesta, tokihan se mulle kuuluu ja ne ei voi olla antamatta sitä, mutta eivät ehkä sitten halua minua sinne töihin senkään takia kun en tekisi täyttä työaikaa. Mutta ajattelin kaikki tuoda esille jo heti siellä haastattelussa, ettei tule sitten yllätyksenä.
Voihan se olla että kuitenkin jään vielä teholle töihin. Se oli se unelma ja toisaalta ei haluaisi päästää irti. Toisaalta taas pitäisi ajatella myös itseä ja omaa jaksamista. Mutta silloin kun on hyvät hetket niin teholla työ antaa kyllä niin paljon. En usko että mikään muu työ voi antaa itselle mitä tämä. Osaanko tyytyä vähempään. En tiedä.
