Monet ovat kyselleet, mitä meille kuuluu?
Ajattelin nyt kertoa ihan blogissakin vähän tarkemmin kuulumisia, mitä meille kuuluu tällä hetkellä. Kaikin puolin meille kuuluu ihan hyvää ja tasaista. Perhe elämä pyörii normaalisti ja ollaan molemmat töissä normaalisti. Kumpikaan meistä ei pysty tekemään etätöitä, joten ei ole tämäkään korona siihen suhteen vaikuttanut ollenkaan. Aikalailla normaalia elämää ollaan elelty sen suhteen. Tykkään edelleenkin kovasti kiertää kirppareita, tosin kovin on ollut tyhjiä pöytiä kirppareilla, joten vähän on ollut ostettavaa. Nyt odotellaan kovasti, josko täällä meilläkin aukeaisi uimahalli, niin päästäisiin uimaan. Kirjastossa on ollut tarkoitus käydä, mutta sielläkin on ollut käynti ns. rajoitettua, eli ei ole voinut jäädä sinne, vaan on pitänyt käydä vain lainaamassa kirjat, joten en ole lapsen kanssa halunnut mennä, koska hän haluaisi kuitenkin katsella rauhassa kirjoja.
Jotenkin tuo ajantaju menee välillä ihan ohi. Tätä blogiakin pitäessä tuntuu, että vastahan minä tänne kirjoittelin jotain kuulumisia tai muuta ja kun katson edellisen postauksen ajankohtaa, niin siitä onkin vierähtänyt jo kuukausi, ellei enemmänkin. Yleensä näin kun olen yksin kotona, niin on enemmän aikaa jäsennellä asioita ja kerkeää ajatellakin, mitä kirjoittaa. Toisaalta, välillä ei ole ollut kyllä edes mielenkiintoa kirjoittaa, kun ei viitsi samoja asioita koko aikaa toistaa.
Tänään on äitienpäivä kun tätä osaa blogitekstistä kirjoitan. Miesväki on mummulassa viettämässä äitienpäivää, tulevat toki tänään kotiin, niin keretään perheenkin kesken viettää äitienpäivää. Ajattelin tehdä lättyjä kerman ja jäätelön kera, koska meillä ei ole kakkua, enkä kakusta niin paljon välitä, että kehtaisin sellaisen meille ostaa, saatikka tehdä itse. Itse olin pojan kanssa jo perjantain ja lauantain välisen yön viettämässä oman äitini luona ja vietettiin laatuaikaa myös muiden sukulaisten kanssa, joten nyt äitienpäivänä on omaa aikaa ja minusta tämäkin on hyvä tapa viettää äitienpäivää, saa vähän rauhoittua ja tehdä niitä asioita kotona, mitä itse haluaa. Harvoin saa olla kotona ihan rauhassa, ilman että tarvitsee kohta lähteä töihin, tai tulla työpäivän jälkeen tyhjään kotiin, koska ei työpäivän jälkeen tahdo jaksaa tehdä enää mitään erikoista kuin olla vaan.
Olo on tosiaan ollut parempi taas kuin pitkään aikaan. Toki on todella huonojakin päiviä, tuntuu ettei pääse liikenteeseen ja joka paikkaa kolottaa, mutta onneksi yleensä seuraava päivä on jo parempi. Harjoitussupistuksia tulee, mutta ei niin paljoa aikaisempaan verrattuna. On myös päiviä, ettei harjoitussupistuksia tule ollenkaan. Yöt on edelleen hankalia, nukun yleensä kyljellään, mutta tulen nykyään niin kipeäksi kylkiasennossa, vaikka tuen itseäni tyynyillä, että jossain vaiheessa on ollut pakko kääntyä selälleen. Selälleen olen saanutkin nukuttua paremmin, kunhan ensin pääsisi nukkumaan, mutta en jostain syystä oikein osaa nukkua selälläni.
Olen aloitellut vanhaa harrastustani uudestaan, pyöräilyä. Kun tuo liikkuminen on muuten välillä hankalaa, niin pyörällä pääsee kuitenkin liikkumaan ja saa vähän liikuntaakin samalla, mikä tuntuu todella hyvältä ja fiilis on ollut aivan mahtava! Jotenkin tuntuu hassulta, kun käy ajelemassa pyörällä, niin ensin tuntuu ettei jaksa mitään, mutta takaisin kun on tulossa niin miettii, että mistä vielä kiertäisi ja tuntuu, ettei malttaisi millään lähteä takaisin kotiin sitten kuitenkaan kun on kerran pyörän päälle päässyt. Onneksi on edes jokin liikkumismuoto, niin pystyy vähän liikkumaan, mielikin pysyy virkeämpänä kun pääsee ulos ja maisemat vaihtuu. Kevät muutenkin on saanut mieltä taas muutenkin pirteämmäksi ja uskon että kaikki tässä paranee, ainakin jollain tasolla kun kesä tulee.
Olen päässyt laittamaan pihaa kuntoon ja kaikkea muuta. Laitoin perunoita sellaiseen kasvulaatikkoon kasvamaan, salaattia, kurkkua ja porkkanoita myös. Saa nähdä kasvaako ne, onpahan kuitenkin, mitä odottaa kesän aikana ja seurata että onko sitä itsessä viherpeukalon ainesta vai pitääkö se jättää suosiolla muilla ja ostaa vain kaupasta. Kävin ostamassa myös kaikki kesäkukat ja sain ne laitettua pihalle, aivan ihana on ollut touhuta pihalla kun on pystynyt laittamaan kaikkea ilman kipuja ja kolotuksia. Ostin myös amppelimansikan niin hyvässä lykyssä saa mansikoita kesällä ja samalla ostin ruukussa olevan kesäkurpitsan, siirsin senkin vähän isompaan ruukkuun niin pääsee paremmin kasvamaan. Nyt on onneksi kuitenkin enemmän aikaa touhuta pihalla kun on 4 viikon kesäloma ja heinäkuussa alkaa äitiysloma, ellei joudu jo aiemmin jäämään töistä pois, mutta ei siihen väliin kerkeä jäädä kuin 3 viikkoa. Minun kesäloma alkaa tosiaan viikon päästä, en malta odottaa. Jotenkin tuntuu hassulta, että se on jo nyt, vielä vähän aikaa sitten tuntui että se on kaukana tulevaisuudessa.
Suunnittelen kesälomalle myös ikean reissua, haluan päästä käymään vielä katselemassa tavaroita, ennen kuin on siinä kunnossa ettei pysty lähtemään mihinkään. Minullahan oli tuo autolla ajaminenkin välillä tosi haasteellista, tuntui että lyhytkin matka aiheuttaa supistuksia, eikä oikein tiennyt että miten olisi autossa istunut. Nyt on kuitenkin helottanut ja on pystynyt ihan suht. pitkiäkin matkoja istumaan autossa ja ajamaan. Otan kuitenkin kaverin mukaan reissulle, jos sattuu jotain, niin saapahan ainakin auton sitten pois jos ei itse pääsekään vaan joutuu vaikka jonnekin sairaalaan. Tällaista meille kuuluu, pääasiassa kesän reissuja suunnitellessa ja odottaessa tuota kesälomaa, että se vihdoin alkaisi. Katsotaan sitten 4 viikon jälkeen, palaanko enää töihin vai jäänkö sitten sairaslomalle ja siitä äitiyslomalle. Ainakin nyt olo tuntuu ihan hyvältä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti