Nyt on ihan muutaman viikon aikana poika ottanu tommosen spurtin uuden oppimisessa. Joku 3-4 viikkoa sitte oppi vasta nousemaan ite istumaan ja menemään takaisin makuulle ilman että kuulu aina joku hirveä kolahdus ja sitte hirveä huuto. Siitäpä se oppiminen sitte alko ihan kunnolla. Oon ollu välillä vähä huolestunu siitä ku poika ei liiku mihinkään, ei ees yritä. Oma tahto on ollu kyllä pienestä pitäen ja hän välillä oikein kattooki, että ootko ihan tosissas... Ei vissiin vaan oo ollu mihinkään kiire, vaikka muuten on tosi kiinnostunu ollukki kaikesta.
Jokunen päivä sitte opittiin ryömiminen. Ei se vauhti edelleenkään päätä huimaa, mutta pääseepähän eteenpäin eikä vain peruuta ja hermotkaan ei mee niin nopeasti ku pystyy kuitenki liikkumaan. Ja joo, tiiän että jokainen lapsi kehittyy omaa vauhtia ja meillä on taas käsien ja sormien näppäryys ollu koko ajan kehitystä edellä. Poika jaksaa myös keskittyä yhteen asiaan vaikka kuinka kauan ja viihtyy lattialla yksikseen. Toki aina varmistaa että joku on siinä lähietäisyydellä ja näkösällä. Välillä kerkesin kuitenki miettiä että onko kaikki ihan ok kun ei minkäänlaista liikettä oikein oo ollu. Pojalla on myös 5 hammasta ja kuudes on ihan just läpi. Mutta nii. Myös konttausasento on nyt tullu aika voimakkaasti esille ja sitä harjoitellaan koko ajan. Myös nytkytellään eteenpäin ja taaksepäin nii ei varmaan kauaa mee ennen ku oppii konttaamaan. Ja tosiaan liikkuminen muutenki lisääntyny nyt huomattavasti.
Meillä on ihan pienestä asti venytetty myös tuota napanuoraa ja poika tottui jo pienenä siihen etten ole koko ajan käytettävissä. Jotenki välillä tuntuu ku äidit murisee sitä ku ei mihinkään pääse ja hirveä huuto alkaa jos yrittää johonki mennä, että se on kyllä vähä omaa vikaaki ku ei oo lasta totuttanu siihen että välillä on pois. Onhan se kamalaa jo oot ekat 12kk tissi suussa ja sitte ku äiti lähtee nii huutohan siitä tulee. Vaikka minäki ensin imetin nii opetin ihan alusta asti lapsen myös pullolle nii ei ollu sitäkään ongelmaa, ettei lapsi ois huolii pulloa. Oon kyllä tosi tyytyväinen tähän asti kaikkeen, miten oon lastani opettanu jne. Helpottaa kummasti omaaki elämää. Kirjoittelen lisää taas paremmalla ajalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti