Täällä on ollut nyt pidemmän aikaa vähän hiljaiseloa. Johtuu ihan siitä, että olen keskittynyt nyt päivittelemään instagramin yksityistä ja julkista tiliä, niin aika, jonka olen halunnut tuhlata, on mennyt näihin. Välillä päivittelen päivän aikana paljonkin instagramia, välillä taas vähemmän. En myöskään jaksa alkaa kirjoittelemaan blogia puhelimella, koska se tuntuu todella vaikealta pieneltä ruudulta jne. Mieluummin tulen näin koneelle kirjoittelemaan ja kirjoitan pidemmän pätkän kerralla. Ei ole myöskään ollut oikein mitään ajatusta sinänsä, että olisi halunnut edes kirjoittaa. Nyt tuli kuitenkin sellainen hetki, että haluan jotain tännekin päivitellä.
Olen myös nyt paljon ommellut, joten olen käyttänyt vapaa-aikani ompeluun. Minusta on ihanaa vastapainoa sille, kun tuntuu että aina on jokin ruutu kasvojen edessä tms. Niin ompelussa ei tarvitse vahata ruutua, ei tarvitse välttämättä olla edes ajatus mukana ja saa konkreettisesti kuitenkin jotain aikaiseksi, eikä se ole vain jotain turhanpäivästä uutisten lukemista. Olen ommellut vauvalle ja pojille vaatteita. Myyntiin muutamia tuotteita. Olen tehnyt housuja, paitoja, pipoja, tumppuja, pantoja ja muutamia vaatteita nukelle jne. On ollut jotenkin terapeuttista, kun on saanut tehdä jotain omaa ja mistä tykkää. Itsellänihän ei ole ompelukonetta, vaan otin sen kaveriltani lainaan.
Kesä tulee, se tarkoittaa sitä, että minunkin vanhempainvapaa loppuu. Itse asiassa se loppuu tasan kahden viikon päästä. Hurjaa, miten aika meni näin nopeaa, vaikka alkuun ajattelin että koko vanhempainvapaa on niin kaukainen asia. Nyt se on mennyt. Tuntuu hurjalta ajatella, että kuopus olisi pitänyt laittaa nyt jo hoitoon. Onneksi ei tarvitse. Pidän 5 viikkoa kesälomaa alkuun ja sitten jään pariksi viikoksi hoitovapaalle. Rahallisesti saa nähdä miten pärjää, mutta miehen kanssa jo keskustelimme tämän asian, että mies huolehtii yhteiset laskut nyt ja minä käyn ruokaostoksilla sen mitä pystyy.
Kaikin puolin meillä on elämä rullannut oikein tasaisesti. Pojat kasvaa ja leikkii yhdessä. Ulkoillaan melkeinpä päivittäin, jos sataa kaatamalla vettä koko päivän, niin silloin ei olla käyty. Tosin, eipä nyt vielä viime aikoina ole edes vettä satanut. Huomiseksi lupasi koko päiväksi sadetta, joten taidetaan pitää pelipäivä kotona. Esikoinen on käynyt normaalisti hoidossa 80h/kk. Minusta on hänen edunmukaistaan päästä välillä leikkimään omaikäisten kanssa ja saa siellä kavereiden kanssa muutakin touhuta.
Olemme miehen kanssa saaneet nyt hyvin kahden keskistä aikaa ja pojat ovat olleet aina hoidossa, mummu on katsonut heitä kotona jne. Välillä on hyvä pitää huolta myös tuosta parisuhteesta ja jotenkin tuntuu, että nyt siitä on erityisen hyvin pidetty huolta, ja se tuntuu mukavalta.
Haaveilin pääseväni nyt toukokuussa ulkomaille, nyt olisi ollut oikeastaan ainoa mahdollisuus taas käydä, ainakaan vuoteen. Mutta passijonot ovat niin pitkät, ettei olisi ollut mitään mahdollisuutta päästä. No, joutuu odottamaan nyt ainakin sinne ensi vuoteen sitten. Rodokselle tekisi mieli päästä. Jospa sitten vuoden päästä. Täytyy alkaa suunnitella matkaa ja huolehtia tuo passi kuntoon aikaisemmin. Syy, miksi en sitä nyt aiemmin hommannut, oli se, ettei vielä ollut niitä vaadittavia todistuksia, että olisi ulkomaille edes päässyt, joten en kokenut tarpeelliseksi hommata myöskään sitä passia. Se ei kuitenkaan ole kuin sen viisi vuotta voimassa.
Näin siis meillä. Katsotaan jaksanko ja kerkeänkö tehdä vielä oman postauksen raskaudesta tälle iltaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti