keskiviikko 29. joulukuuta 2021

Vuosi lähenee loppua.

Niin se vain vuosi on kohta taas vierähtänyt. Paljon on tähän vuoteen mahtunut, niin iloa kuin suruakin. Korona, tämä viheliäinen tauti, joka on toisaalta vaikuttanut elämään, mutta toisaalta taas ei. Harmittaa hirveästi kun aina on joku paikka kiinni, tai et pääse johonkin jonkun koronapassin takia. Alkuvuoden töissäolo, itsensä kehittäminen sairaanhoitajana ym. on hyviä kokemuksia. Raskaus oli toivottu, vaikkakin raskausaika oli todella hankala kaikkien kipujen takia ja kun tuntui, ettei mistään saa mitään apua, vaikka kuinka yritti.

Kesäloma, mökkireissut. Pari reissua kerettiin tälle vuodelle tehdä. Kesä oli lämmin ja ihana. Paljon kerettiin tehdä, paljon jäi myös tekemättä.

Sedän sairastuminen syksyllä ja kun tästä saimme tietää vasta eräänä sunnuntaina, niin setä nukkui pois jo seuraavana keskiviikkona. Hautajaisissa käyminen, hormonien takia otti melko koville. Yleensä en ole niin herkkä ja herkillä, mutta hormonit tekivät tehtävänsä. Huonomuistisuus on seurannut mukana synnytyksen jälkeen. Välillä on todella huonoja päiviä muistin suhteen, välillä taas parempia, turhauttavaa toki senkin edestä kun ei muisti pelaa kunnolla.

Kävin myös töissä nyt joulun aikaan pari päivää, niin saa vähän taskurahaa. Oli myös mukava käydä vanhassa työpaikassa pitkästä aikaa katsomassa, millainen meininki siellä on nykyään. Aika samoilla linjoilla mennään, vuodesta toiseen.

Ja mitä tuohon koronaan tulee, niin toisaalta harmittaa olla aina oikeassa. Olisihan tuo ollut ihan kiva, jos en olisi ollut näissä asioissa oikeassa, vaan olisi pitänyt ottaa sanoja takaisin, no ei pidä. En ole rokotevastainen, mutta silti epäilyttää kaikki uudet rokotteet jne. Minunkin oli se ensimmäinen rokote otettava kun alkoi tulla tuo koronapassi, ettei mihinkään pääse ilman passia. No, nyt ei pääse, vaikka olisi se passi... Harkinnassa on, otanko toista rokotetta. Ja oliko tämä jollekin yllätys, ettei se passi nyt kuitenkaan sitä leviämistä hillinnyt yhtään. Jos joku oikeasti näin luuli niin voi luoja... Itse en uskonut tähän hetkeäkään. On ihan turha tulla selittämään jostain paremmasta vastustuskyvystä, se rokote mitään tautia estä, ihan yhtälailla se tulee ja se, että saako taudin lievemmän muodon niin niin... Miten sen nyt ottaa, kellä sattuu olemaan p*ska tuuri, että se pahempi muoto siitä taudista itselle iskee. Edelleenkään en näe mitään konkreettisia terveydellisiä syitä sille, miksi rokotteet ottaisin.

Tai Marinin lause, sitten kun 80% väestöstä on rokotettu, niin saa elää ja kokea!! Mitä vielä, yli 80% on rokotettu, koronan hiipumisesta, saatikka jostain laumaimmuniteetista ei ole tietoakaan. Yllättikö tämä jonkun? Varmaan aika monen, mutta minua ei, en näihinkään asioihin uskonut hetkeäkään ja miten kävi. Rajoitukset on päällä ja korona sen kuin jyllää. Virus muuttuu koko ajan. Omirkon on sellainen, että nyt vaan enää toivotaan, että se rokote suojaisi siltä edes vähäsen. Niin, se taudin vakava muoto ei olekaan seurausta rokotteesta, vaan siitä että virus muuttuu, eikä ole enää niin tappava, mutta tarttuu entistä herkemmin. Tai sitten tämä että meidät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset pakkorokotetaan. No terve, ei tarvitse odottaa ensi kesänä minua töihin jos vaativat jotakin rokotteita... Että hyvää loppuvuotta vaan kaikille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti