Niin, en oikein tiedä mistä aloittaisin kertomaan, että missä mennään. Jokin aika sitten minusta tuntui kaikki taas ylitsepääsemättömän vaikealta, siis ihan kaikki. Näitä asioita ja ajatuksia on nyt helpottanut se kun on kirjoitellut tänne vähän muutakin, voi keskittyä johonkin tiettyyn asiaan, niin on saanut taas niistä punaisista langoista vähän paremmin kiinni. Jouduin myös perumaan keskusteluaikani, kun lapsi sairastu. Enkä tiedä millon pääsen seuraavan kerran juttelemaan asioista, menee varmaan vajaa kolme viikkoa ennen kuin pääsen asioista taas juttelemaan ihan kasvotusten.
Ahdistus:
Pakottava tunne että ahdistaa, on alkanut pyrkiä taas pikkuhiljaa takaisin mieleen. Tällä hetkellä en vielä edes tiedä mistä se johtuu ja siksi ehkä olenkin vielä ahdistuneempi. Päivittäin pyörii mielessä, että jokin ahdistaa, en vain saa kiinni että mikä se on.
Väsymys:
Väsymys on myös tullut taas takaisin. Tuntuu ettei jaksa mitään tehdä ja haluais vaan keskittyä siihen mihin ite haluaa. Väsymys on joka päivästä. Yleensä iltaisin helpottaa, yllätys yllätys, kun pitäisi mennä nukkumaan. Pääkipu on myös ollut paljon viimeaikoina läsnä, eikä ole pystynyt ottamaan lääkettä kun on mennyt tulehduskipulääke tuohon käteen.
Fyysiset ongelmat:
Edelleenkin tuo käsi vaivaa, ei ole siis parantunut vielä kunnolla. Kipu ei ole enää niin pahaa, mutta veikkaan että kun töihin lähden niin se taas kipeytyy enemmän. Lääkäri oli sitä mieltä että voi lähteä kokeilemaan miten käyttäytyy töissä. Mikä vähän ihmetyttää, koska se on edelleen kipeänä nii tuskin se nyt ainakaan helpottaa siellä töissä. Kiva sitten istua monta tuntia jossain päivystyksessä kun ei voi töissä tehdä mitään ja pitää sairaslomalappu käydä hakemassa. No, ei kai siinä. Ainahan se on parempi jos se ei löydy, mutta epäilen... Onneksi ei kuitenkaan rötgenissä löytynyt mitään nivelrikkoa tms. Nii jotain positiivistaki.
Siinäpä ne päällimmäiset ongelmat, joita täytyy taas alkaa työstämään, niin pääsee tässä elämässä eteenpäin. Olen pitänyt puhelinta kädessäni pitkän tovin, mutta en vaan saa tällä hetkellä paremmin avattua näitä asioita.
Ahdistus:
Pakottava tunne että ahdistaa, on alkanut pyrkiä taas pikkuhiljaa takaisin mieleen. Tällä hetkellä en vielä edes tiedä mistä se johtuu ja siksi ehkä olenkin vielä ahdistuneempi. Päivittäin pyörii mielessä, että jokin ahdistaa, en vain saa kiinni että mikä se on.
Väsymys:
Väsymys on myös tullut taas takaisin. Tuntuu ettei jaksa mitään tehdä ja haluais vaan keskittyä siihen mihin ite haluaa. Väsymys on joka päivästä. Yleensä iltaisin helpottaa, yllätys yllätys, kun pitäisi mennä nukkumaan. Pääkipu on myös ollut paljon viimeaikoina läsnä, eikä ole pystynyt ottamaan lääkettä kun on mennyt tulehduskipulääke tuohon käteen.
Fyysiset ongelmat:
Edelleenkin tuo käsi vaivaa, ei ole siis parantunut vielä kunnolla. Kipu ei ole enää niin pahaa, mutta veikkaan että kun töihin lähden niin se taas kipeytyy enemmän. Lääkäri oli sitä mieltä että voi lähteä kokeilemaan miten käyttäytyy töissä. Mikä vähän ihmetyttää, koska se on edelleen kipeänä nii tuskin se nyt ainakaan helpottaa siellä töissä. Kiva sitten istua monta tuntia jossain päivystyksessä kun ei voi töissä tehdä mitään ja pitää sairaslomalappu käydä hakemassa. No, ei kai siinä. Ainahan se on parempi jos se ei löydy, mutta epäilen... Onneksi ei kuitenkaan rötgenissä löytynyt mitään nivelrikkoa tms. Nii jotain positiivistaki.
Siinäpä ne päällimmäiset ongelmat, joita täytyy taas alkaa työstämään, niin pääsee tässä elämässä eteenpäin. Olen pitänyt puhelinta kädessäni pitkän tovin, mutta en vaan saa tällä hetkellä paremmin avattua näitä asioita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti